Suomalaisten kuluttajien usko talouteen horjuu Eurooppaa ravistelevan velkakriisien myötä. Vaikka Suomen talous on toipunut pahimmasta taantuman suvantovaiheesta ja yrityksille on taas tullut lupaavasti tilauksia, ei yhteisten valuuttamarkkinoiden epävarmuus nostata suurta voitonhenkeä. Uskonpuutetta talouteen ei esiinny vain Suomessa, sillä Euroopan rahasotkut koskettavat niin koko Eurooppaa kuin markkinoita myös globaalisti. Ja jos loppukuluttajat empivät eivätkä osta, talous ei pyöri.
Vanha kansa tapasi luottaa usein sukanvarteen kerätessään varoja heikommille päiville. Tämän päivän kuluttaja säästää myös, sukanvarsi vain sijaitsee useammin fyysisesti pankkien hoivissa. Toiset uskovat taas sijoittamisen voimaan ja toiset käyttävät rahansa hankkimalla kiinteää omaisuutta, kuten asunnon. Onko kovan paikan tullen siis parempi säästää säästämisen vuoksi vai kannattaako talouttaan pyrkiä kasvattamaan, riskin uhalla.
Samaa voi miettiä yritysten näkökulmasta. Mitäpä jos tulevaisuuden lamat globalisoituvat entistä enemmän ja ovat rajumpia? Onko silloin parempi, että on tehty tasaisen varmasti sitä missä ollaan hyviä vai ovatko uudet investoinnit ja kasvu ratkaisu selviytymiseen? Lämmittävätkö villasukat, jos katto menee tuulen mukana?
Ehkä innovatiivisessa henkilöstössä voisi olla ratkaisu. Innovatiivisuus on resursseista yksi vahvimpia ja siihen tarvitaan viihtyvä, osaava ja sitoutunut henkilöstö. Aivan kuten yksityishenkilöidenkin arjessa, oikeat ihmiset ympärillä tarjoavat pysyvyyttä epävarmuudessa – he keksivät uusia villasukkia ja rakentavat uusia sekä korjaavat vanhoja taloja taas hieman kestävämmin.
Tilaa RSS